joulu kultainen vanhain perinteiden saapuu talven hämäräänHyvän tahdon odotuksen

Kuuntele vieras, kun loitsuni helääLintujen laulussa taikani kuuletEn ilman rakkautta tahtoisi

Taivahalla tummana tuulet käyMinä vaan en taivu koskaanHiljaa sydämeni sulle soiSinua

Varsissa piikikkäissaOn lapsuuskodin ruusut pensaissaanNe pistot sormenpäissäNe paranivat aina uudestaanSadekuuroja, ukkospuuskiaTiedän

Tyttö oli ujo ja hiljainenMutta tulvillaan elämääSydämessä kipinä ikuinenJota silmillä ei

Se tekee kipeää, koko sielun tuleen saaEi anna armoa hetkeksikäänSe viiltää

Tunne sisälläni heitteleeEikä se aina löydä väylää oikeaaMieli menneisyyttä peitteleeTahtoen jotain

usein vielä muistelenMä jouluja lapsuudenNe elän yhä uudelleenMä kaikkine

Kun taitan matkaa ajatusten seitissäEn löydä suuntaa oikeaaOn monta mutkaa petollista

saapuu oudon hiljaaJa kuin varkain liukuvat yöhönOven takana elämä

Aamuauringon sivellin värittää maanVärit hauraat sulattaa jäänSinä olet niin kaunis, en

Sinä oot usein vieras muiden joukossaSinä oot vähän sekaisin toivoa ja

Missä kuohuu tyrskyt veenSiellä vuo tuo, virtaa muistojenUinu kultain turvas ainJa

Kun sängyssä lapsia on yksitoistaJa hännät on solmittu yhteenNiin myös peikkoäiti

Moni lapsi maailmalla nukkuu pilvipeiton allaNäkee unta auringosta, herää harmauteenTaivaanisä suojaa

mitä vaanMä voin haaveilla mistä vaanJoskus siitäkin mitä ei

mitä kaikkee sun elämään kuuluu nytMitä tänään teet, minkä

Joka ilta kun lamppu sammuuJa saapuu oikea yöNiin nukkumatti nouseeJa ovehen

muista miten kauan oon halunnu vaietaJa kattoo ohi mun

iltana lausuttais ei sanaakaanYhtenä iltana ois lupa kosketta vaanKoskettaa