Kai muistat senKun ensi kerran kohtasin sunKaikkee vannottiin, luvattiin ja suunniteltiinSuurin

On aamuJa kaupunki vielä uinuuKuu jossain mailleen painuuYön usva hiljaa leijuu

henki heijaa heijaaHeijaa heijaaPakkasyössä lyhty hento polulleni loistiNäin esitteli

Kuuntele vieras, kun loitsuni helääLintujen laulussa taikani kuuletEn ilman rakkautta tahtoisi

Niin hauras on elämän aamujen siltaMurtunein haavein sitä kannatellaanOllaan hiljaa jottei

Hei mummo mitä kuuluu sinne teilleMe lomalla taas tullaan pohjoiseenOn pohjoisessa

ilta jouluyöhönMustan katteen ylös tähtivyöhönOn vaan yksinäisyys seuranaan –

Liian paljon, liian hyvääLiian nopeaa kanssas kokea saanTää on huumaa, sen

lapsi sä kun tähän maailmaanJa aurinko sua häikäiseeOn nähtävää, paljon

Morsian laittaa päähänsä seppeleenMut ei seppeleet kauniiksi teeVaan hymy kasvoillansaKun joku

Tahtoisin sen tunnustaaKukaan ei oo yhtä tärkeäTätä yötä kun kanssasi kuljenUskalla

Ei sellaisena yönä uni saanut nukuksiinPaahdettuja pähkinöitä taskunpohjiin sullottiinHengitysten huuruun helmet

Maailmaan mä avaraanJos mennä voisin vaeltamaanJa voisin nähdä kaiken senMyös paikankin

kaunein ystävyys olla isä, minä tyttäresiNiin ei ole kuitenkaanVoisit

Nyt kerron mä sulle lapseniMiten kaunis on taivaan enkeliOn kutrinsa välkkyvän

Mietin mitä kaikkee sun elämään kuuluu nytMitä tänään teet, minkä leffan

lujasta otteestaKun elämän viivoillaMe yhdessä kaikki kyyneleet itkettySuuret

Näytän sulle ihmeet maailmanJa koitan kertoo väärän oikeestaKertaan säännöt ja toivon

mutkainen, kengät tuntee senAskel askeleelta mut ne rantaan johdattaaKirkas

on turha lauluja laulaaJoskus on turha niitä kirjottaaMut jos