Jo poika kiskoo pojan unta vuoteessaanEnnen kuin loppuun iltasadun saanMä istun

Palat pienet nuo, edessäni näänJoita paikoilleen en saanut milloinkaanSen jo tiedän

Kaikki turhat kyyneleet ehkä loppuu jo sultakinKai ne loppuivat raskaaseen suruunJonka

Kuinka voi rikkoa mitään sellaistaMitä ei olemmassa ole enää pitkään aikaan

Se tekee kipeää, koko sielun tuleen saaEi anna armoa hetkeksikäänSe viiltää

Ohi vuodet pyyhkäiseeNe ei tänne majaa teeTänään niihin muistoja voit kiinnittääJos

Veljeni oot nuori ja vapaa kuin virtaava vesiSun rantatöyrään luokse lensi

Mitä mietitKysyn hiljaa kun et unta saaAamu nousee vastaan juhlijaaSinä annatSydämesi,

Et viereeni voi tullaVaikka tahtoisin mä niinKatson linnunrataa yksinSiellä lennän iltaisinIkuiseen

Harhateiltä, jotain haettiinSuojaa antamaan, sieluun palavaanToisiamme, kun me paettiinKaipuu johti vaan

näille maille jäädään asumaanEi täältä lähdetä kulumallakaanEi vaikka toisinaan

Toivotko koskaan että valo kesienEi syksyn myötä häipyis poisToivotko koskaan että

Kun veden peili pinnalta murtuuJa ilman suojaa oonNiin lasiseinät sisälläin huojuu

Olen saanut paljon paljon enemmänKuin moni toinen saanut on, sen ymmärränKiitollinen

Kun maas on hanki ja järvet jäässäJa silmä sammunut auringonKun pääsky

Ei sellaisena yönä uni saanut nukuksiinPaahdettuja pähkinöitä taskunpohjiin sullottiinHengitysten huuruun helmet

kaunein ystävyys olla isä, minä tyttäresiNiin ei ole kuitenkaanVoisit

me rakastettu toisiamme liian kauanMitä vuodet on meille tehneet

Moni lapsi maailmalla nukkuu pilvipeiton allaNäkee unta auringosta, herää harmauteenTaivaanisä suojaa

Nuo kasvot, jotka sulaa menneisyyteenKaikki nimet kyllä muistanNe jotka jättäneet on