On aamuJa kaupunki vielä uinuuKuu jossain mailleen painuuYön usva hiljaa leijuu

tähdistä kirkkain illan sini, luonto vaiti hetkisenJa tähtitaivas harmaa

Pahus kun en mistään löydä suaVaik oon seppeleeksi niityn kukat koonnutKielojen

Kuuntele vieras, kun loitsuni helääLintujen laulussa taikani kuuletEn ilman rakkautta tahtoisi

Latvoissa puiden pohjantuuliTanssien todisti rakkauttaanVaahteranlehti sen huminan kuuliHavisten odotti kohtaloaanLävitse kaupungin

Istun ja odotan vaanTaas ikkunan luona iltahämärääKatulamppujen säde vaarallinenNiin helposti hauraat

Aamuauringon sivellin värittää maanVärit hauraat sulattaa jäänSinä olet niin kaunis, en

Tiedän että virheen teinKun liian lähelle päästinSydämeeni sinut veinJa pelkät kuoret

Kaksi yksinäistä yössä kaupunginKulkee katuja niin haurain askelinMies ja nainen, joita

Siivet meitä kantoiLentoon korkealleSokeana kun me taivaan kantta hipaistiinLeijailtiin unelmiinSydän sua

lapsi yönä satoi lunta, aamu sarastaaKoko talven valtakunta on

keittiössä eri puolilla pöytääKaksi itseppäistä soturiiPienii piikkejä, hei varo

päivä olin surullinen ja rahatonOlin saanut potkut töistä kun

On kuolevaisuuttansa sietää vaikee ihmisenKuin hullu silti tahtois tietää hetken viimeisenVaik

ja pahalla, joskus silkkihansikkainSydäntäni kosketettu onRakkaudella aidolla silitelty sieluainMut

Aaton hämyiseen iltaanHiutaleet leijuu kuin arkaillenOn silloin liikkeellä monta kulkijaaJa suuntana

yö taas koittaa, salit hiljeneeMiksi ilta päättyi hieman outoon

lujasta otteestaKun elämän viivoillaMe yhdessä kaikki kyyneleet itkettySuuret

Näytän sulle ihmeet maailmanJa koitan kertoo väärän oikeestaKertaan säännöt ja toivon

AnttiTää valssi on tanssittu ennenkinOn luvattu taivaalta tähdetMutta ennenkuin ruusut on