vaeltaa tänne maailmaltaTaas matka sydämeenOn täällä paikallansaPien kehto ihmisenKun

Mul on tapana ylös pistää kokemukset vaikeatPettymykset ja eron hetket haikeatMul

Olet tottunut valheisiinNe hitaasti myrkkynsä juottaaTehden sinusta hauraan niinEt helposti uskalla

Lakeuden laidallaNuori tyttö, valo kasvoillaanTakin liepeet lepattaen tuulessaVaikka taivaanrannan ja sen

Niin hauras on elämän aamujen siltaMurtunein haavein sitä kannatellaanOllaan hiljaa jottei

lapsi yönä satoi lunta, aamu sarastaaKoko talven valtakunta on

Nää kolkot huoneet täynnä muistoja onKulu sanat ei seiniltä poisEn tiennyt

Harhateiltä, jotain haettiinSuojaa antamaan, sieluun palavaanToisiamme, kun me paettiinKaipuu johti vaan

Taivaan unelmista teenSateenkaaren värit'siniseenTaivaan teen tähtineenNiinkuin palat painan paikalleenOlkoon silmissäsi hölmö

Toivotko koskaan että valo kesienEi syksyn myötä häipyis poisToivotko koskaan että

Heräsin ääniin, kysymystenSinut nään, sinä ja valvomaan taas jäänVastausta koskaan, saanut

Jouluyö, juhlayöPäättynyt kaik on työKaks vain valveil on puolisoaLapsen herttaisen nukkuessaSeimikätkyessäänSeimikätkyessäänJouluyö,

Aaton hämyiseen iltaanHiutaleet leijuu kuin arkaillenOn silloin liikkeellä monta kulkijaaJa suuntana

Sinä oot usein vieras muiden joukossaSinä oot vähän sekaisin toivoa ja

Koko tien oo nukkuu täälläOn yöpuullaVähän ennen neljää kaupungissaMarraskuullaOn täällä hiljaista

Moni lapsi maailmalla nukkuu pilvipeiton allaNäkee unta auringosta, herää harmauteenTaivaanisä suojaa

mitä vaanMä voin haaveilla mistä vaanJoskus siitäkin mitä ei

Mietin mitä kaikkee sun elämään kuuluu nytMitä tänään teet, minkä leffan

lujasta otteestaKun elämän viivoillaMe yhdessä kaikki kyyneleet itkettySuuret

Nuo kasvot, jotka sulaa menneisyyteenKaikki nimet kyllä muistanNe jotka jättäneet on