Me viimein saatiin lapset nukkumaanSilmät meilläkin on hiekkaa tulvillaanKuule, istutaanko hetki,

Hän aamukahvin vuoteeseen on tuonut rakkaalleenValo taittuu ikkunasta onnen hetkeen jokaiseenSaa

Jos olisin mun miesOlisin valkoista tilkkutäkissäArvoituksia arkipäivissäVieras ja tuttu yhtä samassaJos

Varsissa piikikkäissaOn lapsuuskodin ruusut pensaissaanNe pistot sormenpäissäNe paranivat aina uudestaanSadekuuroja, ukkospuuskiaTiedän

Sä sanoit kyllä tietäväsiMiltä minusta tuntuu nytOn suakin kolhinut elämäsiJa muistat

Me näille maille jäädään asumaanEi täältä lähdetä kulumallakaanEi vaikka toisinaan särkyneiden

on ja leiskuen, Pohja loimuja viskooKansa kartanon hiljaisen, yösydän-untaan

Nää kolkot huoneet täynnä muistoja onKulu sanat ei seiniltä poisEn tiennyt

Kun taitan matkaa ajatusten seitissäEn löydä suuntaa oikeaaOn monta mutkaa petollista

Liian paljon, liian hyvääLiian nopeaa kanssas kokea saanTää on huumaa, sen

keittiössä eri puolilla pöytääKaksi itseppäistä soturiiPienii piikkejä, hei varo

On pohjoisessa päivä yksinäinenAutioitui aikaa karu maaVie mökkiin polku iljakas ja

on täällä kuunnelkaa tuhat kynttilääTummenevaa iltaa tähdittääNiin moni kun

Niin monta vuotta on jäänyt taaYhä jouluntähtönen mieleen saaKuvan kuinka lapsena

Missä kuohuu tyrskyt veenSiellä vuo tuo, virtaa muistojenUinu kultain turvas ainJa

Mary, did you know that your baby boyWould one day walk

Minne menee taivaan pilvet nuoJa minne aurinko laskeutuuMinne menee päiväksi tähdet

aikaisin muistan kaunehimmanKun mä nousin niin aikaisinLinnun laulun muistan

Sä kuuntelit ääniä sydämenSulle sykkivän sydämenSä kuuntelit ääniä, askeltenJotka sinua vartoi

Näytän sulle ihmeet maailmanJa koitan kertoo väärän oikeestaKertaan säännöt ja toivon