On aamuJa kaupunki vielä uinuuKuu jossain mailleen painuuYön usva hiljaa leijuu

Palat pienet nuo, edessäni näänJoita paikoilleen en saanut milloinkaanSen jo tiedän

Monet laulut kertoo kuinka juodaanKuinka perhe ulos potkitaanMonet laulut kertoo miten

Taivahalla tummana tuulet käyMinä vaan en taivu koskaanHiljaa sydämeni sulle soiSinua

Se tekee kipeää, koko sielun tuleen saaEi anna armoa hetkeksikäänSe viiltää

Maailma on kaunisMaailma on suuriMaailma on vasta herännytSyy on sinun juuriSinä

Me näille maille jäädään asumaanEi täältä lähdetä kulumallakaanEi vaikka toisinaan särkyneiden

taas lapsi olla saan yönä satoi lunta, aamu sarastaaKoko

usein vielä muistelenMä jouluja lapsuudenNe elän yhä uudelleenMä kaikkine

joulupuuro joulukalenterin suklaa viimeinenSuuhun sulaa siinä maistuu maku muistojenNiin

Toivotko koskaan että valo kesienEi syksyn myötä häipyis poisToivotko koskaan että

Aaton hämyiseen iltaanHiutaleet leijuu kuin arkaillenOn silloin liikkeellä monta kulkijaaJa suuntana

Meil on toistemme voimaaJa nuoruus, joka haastaaKaks huoletontaEtsii elämää ja onneaanSyli

Tää on tavallinen talo 50-luvultaJossa ruoka tuoksuu kotioveltaEteisessä kengät kolmen kokoisetMutta

Kun maas on hanki ja järvet jäässäJa silmä sammunut auringonKun pääsky

aikaisin muistan kaunehimmanKun mä nousin niin aikaisinLinnun laulun muistan

me rakastettu toisiamme liian kauanMitä vuodet on meille tehneet

kimmeltää hämärääTuuli levähtääPuun oksia huurretähdet koristeleeAsuun jouluiseenHartaana jään luonnon

Ja niin joulu joutui jo taas PohjolaanJoulu joutui jo rintoihinkinJa kuuset

on turha lauluja laulaaJoskus on turha niitä kirjottaaMut jos