Vaivihkaa se tekee tuloaanVarjot tummentaaSaa kastekatteen maaKun tarkkaa aistejaanSen pystyy tuntemaanKohta

Ei ne sua huudelleet, ei tulleet ikkunaanKun hyppäsit ja taas katositSä

Se tekee kipeää, koko sielun tuleen saaEi anna armoa hetkeksikäänSe viiltää

Ei ne sua huudelleet, ei tulleet ikkunaanKun hyppäsit ja taas katositSä

Lakeuden laidallaNuori tyttö, valo kasvoillaanTakin liepeet lepattaen tuulessaVaikka taivaanrannan ja sen

Tunne sisälläni heitteleeEikä se aina löydä väylää oikeaaMieli menneisyyttä peitteleeTahtoen jotain

Siihen valtakuntaanMä jo melkein kiinni jäinMitä halunnut et koskaan jättääEt kaikki

Me näille maille jäädään asumaanEi täältä lähdetä kulumallakaanEi vaikka toisinaan särkyneiden

ilta jouluyöhönMustan katteen ylös tähtivyöhönOn vaan yksinäisyys seuranaan –

Hyvin hiljaa, hyvin hiljaaNyt kuuluu keijujen äänetHe tanssivat taas koko yön

Niin monta vuotta on jäänyt taaYhä jouluntähtönen mieleen saaKuvan kuinka lapsena

Meil on toistemme voimaaJa nuoruus, joka haastaaKaks huoletontaEtsii elämää ja onneaanSyli

Ei sellaisena yönä uni saanut nukuksiinPaahdettuja pähkinöitä taskunpohjiin sullottiinHengitysten huuruun helmet

mitä kuuluuPitkäst aikaa tuntuu silt et jotain puuttuuSä oot

yö taas koittaa, salit hiljeneeMiksi ilta päättyi hieman outoon

on rikki mutta silti mä oon riittäväMä oon hauras mutta

Mietin mitä kaikkee sun elämään kuuluu nytMitä tänään teet, minkä leffan

mitä kaikkee sun elämään kuuluu nytMitä tänään teet, minkä

Nuo kasvot, jotka sulaa menneisyyteenKaikki nimet kyllä muistanNe jotka jättäneet on

iltana lausuttais ei sanaakaanYhtenä iltana ois lupa kosketta vaanKoskettaa