Me viimein saatiin lapset nukkumaanSilmät meilläkin on hiekkaa tulvillaanKuule, istutaanko hetki,

On ilta taasJa mä yksin kävelenTämän puiston halki kerran kuljettiinHaaveita vainEihän

vaeltaa tänne maailmaltaTaas matka sydämeenOn täällä paikallansaPien kehto ihmisenKun

Pahus kun en mistään löydä suaVaik oon seppeleeksi niityn kukat koonnutKielojen

Varsissa piikikkäissaOn lapsuuskodin ruusut pensaissaanNe pistot sormenpäissäNe paranivat aina uudestaanSadekuuroja, ukkospuuskiaTiedän

Istun ja odotan vaanTaas ikkunan luona iltahämärääKatulamppujen säde vaarallinenNiin helposti hauraat

Sä sanoit kyllä tietäväsiMiltä minusta tuntuu nytOn suakin kolhinut elämäsiJa muistat

Revitään haavat auki ja jutellaanMuuten tästä ei mitään tuuSurujen siltaan meidän

Jouluaamuna on jo peittänyt kukat laaksosessaJärven aalto jäätynyt talvipakkasessaVarpunen

näille maille jäädään asumaanEi täältä lähdetä kulumallakaanEi vaikka toisinaan

on täällä kuunnelkaa tuhat kynttilääTummenevaa iltaa tähdittääNiin moni kun

mut valvonMiks väärältä tuntuuKun saan sen mitä haluanKaipaan yhtä

mitä kuuluuPitkäst aikaa tuntuu silt et jotain puuttuuSä oot

mitä vaanMä voin haaveilla mistä vaanJoskus siitäkin mitä ei

Mä katsoin yhtä kuvaaMonta lapsuuteni iltaaSiinä kaksi pientä lastaKulki vaarallista siltaaHeitä

Ja niin joulu joutui jo taas PohjolaanJoulu joutui jo rintoihinkinJa kuuset

maailma tarvitsee rakkautta sanat ft. maailma tarvitsee joulunEttä

mutkainen, kengät tuntee senAskel askeleelta mut ne rantaan johdattaaKirkas

Nuo kasvot, jotka sulaa menneisyyteenKaikki nimet kyllä muistanNe jotka jättäneet on

Sumua onTunteet nääAjatuksetHämmentääVaikka raiteet sydäntemme joskus harhaan kuljettaaJatkua vaan matka saaVuoristorataa