Katselin kun astelit tien päähänLaskit laukun seisoit siinä vaanRiisuit jaloistasi pölyttyneet

Kai muistat senKun ensi kerran kohtasin sunKaikkee vannottiin, luvattiin ja suunniteltiinSuurin

Monet laulut kertoo kuinka juodaanKuinka perhe ulos potkitaanMonet laulut kertoo miten

Lapsuudesta muistan mummon peilipiironginLaatikoita siinä varmaan sata ainakinJokaisessa jotain ihmeellistä, ihanaaMekko

Latvoissa puiden pohjantuuliTanssien todisti rakkauttaanVaahteranlehti sen huminan kuuliHavisten odotti kohtaloaanLävitse kaupungin

Istun ja odotan vaanTaas ikkunan luona iltahämärääKatulamppujen säde vaarallinenNiin helposti hauraat

Mitä mietitKysyn hiljaa kun et unta saaAamu nousee vastaan juhlijaaSinä annatSydämesi,

Me näille maille jäädään asumaanEi täältä lähdetä kulumallakaanEi vaikka toisinaan särkyneiden

Siivet meitä kantoiLentoon korkealleSokeana kun me taivaan kantta hipaistiinLeijailtiin unelmiinSydän sua

ilta jouluyöhönMustan katteen ylös tähtivyöhönOn vaan yksinäisyys seuranaan –

joulupuuro joulukalenterin suklaa viimeinenSuuhun sulaa siinä maistuu maku muistojenNiin

on ja leiskuen, Pohja loimuja viskooKansa kartanon hiljaisen, yösydän-untaan

Jouluaamuna on jo peittänyt kukat laaksosessaJärven aalto jäätynyt talvipakkasessaVarpunen

Aaton hämyiseen iltaanHiutaleet leijuu kuin arkaillenOn silloin liikkeellä monta kulkijaaJa suuntana

Sä kuuntelit ääniä sydämenSulle sykkivän sydämenSä kuuntelit ääniä, askeltenJotka sinua vartoi

on tunti ja kahdeksan päivää kun suhteemme lopetitMiltä salama

Joka ilta kun lamppu sammuuJa saapuu oikea yöNiin nukkumatti nouseeJa ovehen

on turha lauluja laulaaJoskus on turha niitä kirjottaaMut jos

Voittaa painostava helle, voittaa sysimusta yöSiinä annettu on jokaiselle oikeus ja

on kuulas sen kuulla kuinka sielunsointu soiOn se sointu