Kuuntele vieras, kun loitsuni helääLintujen laulussa taikani kuuletEn ilman rakkautta tahtoisi

Latvoissa puiden pohjantuuliTanssien todisti rakkauttaanVaahteranlehti sen huminan kuuliHavisten odotti kohtaloaanLävitse kaupungin

Mul on tapana ylös pistää kokemukset vaikeatPettymykset ja eron hetket haikeatMul

Sade seiniin hakkaaVinttiin viistokattoiseenLohtuteetä sydämelle teenSinut pitää surraHyvästellä syystuuliinAlahuulta purra lujaa

Siihen valtakuntaanMä jo melkein kiinni jäinMitä halunnut et koskaan jättääEt kaikki

Revitään haavat auki ja jutellaanMuuten tästä ei mitään tuuSurujen siltaan meidän

Me näille maille jäädään asumaanEi täältä lähdetä kulumallakaanEi vaikka toisinaan särkyneiden

joulupuuro joulukalenterin suklaa viimeinenSuuhun sulaa siinä maistuu maku muistojenNiin

Et viereeni voi tullaVaikka tahtoisin mä niinKatson linnunrataa yksinSiellä lennän iltaisinIkuiseen

saapuu oudon hiljaaJa kuin varkain liukuvat yöhönOven takana elämä

Tää niitä aamuja on kun en tiedäKannattaako nousta vai jäädäVetää peitto

Morsian laittaa päähänsä seppeleenMut ei seppeleet kauniiksi teeVaan hymy kasvoillansaKun joku

Mä törmäsin haamuunJonka luulin jo haudanneeniMun kanssa se aamuunValvoi ja kantoi

Tahtoisin sen tunnustaaKukaan ei oo yhtä tärkeäTätä yötä kun kanssasi kuljenUskalla

Aamuauringon sivellin värittää maanVärit hauraat sulattaa jäänSinä olet niin kaunis, en

ja pahalla, joskus silkkihansikkainSydäntäni kosketettu onRakkaudella aidolla silitelty sieluainMut

Äiti lasta tuudittaaLasta tuntureidenPäivä taakse kaikkoaaYlhäin tähtivöidenVaikka kylmä hallayöToivot usein maahan

Maailmaan mä avaraanJos mennä voisin vaeltamaanJa voisin nähdä kaiken senMyös paikankin

lujasta otteestaKun elämän viivoillaMe yhdessä kaikki kyyneleet itkettySuuret

maailma tarvitsee joulunEttä synkistä synkinkin yöVois nähdä sen ikuisen