Jo poika kiskoo pojan unta vuoteessaanEnnen kuin loppuun iltasadun saanMä istun

On ilta taasJa mä yksin kävelenTämän puiston halki kerran kuljettiinHaaveita vainEihän

henki heijaa heijaaHeijaa heijaaPakkasyössä lyhty hento polulleni loistiNäin esitteli

Se tekee kipeää, koko sielun tuleen saaEi anna armoa hetkeksikäänSe viiltää

Sä sanoit kyllä tietäväsiMiltä minusta tuntuu nytOn suakin kolhinut elämäsiJa muistat

Lakeuden laidallaNuori tyttö, valo kasvoillaanTakin liepeet lepattaen tuulessaVaikka taivaanrannan ja sen

Joulu lunta, hiljaiset kadutTaakse jo jäänyt on syksyn lohduttomuusMuistojen

Harhateiltä, jotain haettiinSuojaa antamaan, sieluun palavaanToisiamme, kun me paettiinKaipuu johti vaan

On allain avaruus ja tähtipolku kauas vieOn toinen maailma, on hämäräinen

On allain avaruus ja tähtipolku kauas vieOn toinen maailma, on hämäräinen

Tahtoisin sen tunnustaaKukaan ei oo yhtä tärkeäTätä yötä kun kanssasi kuljenUskalla

on täällä kuunnelkaa tuhat kynttilääTummenevaa iltaa tähdittääNiin moni kun

Missä kuohuu tyrskyt veenSiellä vuo tuo, virtaa muistojenUinu kultain turvas ainJa

on rikki mutta silti mä oon riittäväMä oon hauras mutta

mitä vaanMä voin haaveilla mistä vaanJoskus siitäkin mitä ei

Tyttö harjaa otsatukkaaPoika välttää oikeuttaYhtä matkaa samaa puoltaÄiti kantaa suurta huoltaPoika

Sä kuuntelit ääniä sydämenSulle sykkivän sydämenSä kuuntelit ääniä, askeltenJotka sinua vartoi

kimmeltää hämärääTuuli levähtääPuun oksia huurretähdet koristeleeAsuun jouluiseenHartaana jään luonnon

Ja niin joulu joutui jo taas PohjolaanJoulu joutui jo rintoihinkinJa kuuset

Sumua onTunteet nääAjatuksetHämmentääVaikka raiteet sydäntemme joskus harhaan kuljettaaJatkua vaan matka saaVuoristorataa