Taivahalla tummana tuulet käyMinä vaan en taivu koskaanHiljaa sydämeni sulle soiSinua

Lapsuudesta muistan mummon peilipiironginLaatikoita siinä varmaan sata ainakinJokaisessa jotain ihmeellistä, ihanaaMekko

Latvoissa puiden pohjantuuliTanssien todisti rakkauttaanVaahteranlehti sen huminan kuuliHavisten odotti kohtaloaanLävitse kaupungin

Veljeni oot nuori ja vapaa kuin virtaava vesiSun rantatöyrään luokse lensi

Lakeuden laidallaNuori tyttö, valo kasvoillaanTakin liepeet lepattaen tuulessaVaikka taivaanrannan ja sen

Tunne sisälläni heitteleeEikä se aina löydä väylää oikeaaMieli menneisyyttä peitteleeTahtoen jotain

On niin kylmä palelee, silti haluun tietääMiksi lähdit etkä sanonut sanaakaanNäin

Siihen valtakuntaanMä jo melkein kiinni jäinMitä halunnut et koskaan jättääEt kaikki

sen tunnustaaKukaan ei oo yhtä tärkeäTätä yötä kun kanssasi

On allain avaruus ja tähtipolku kauas vieOn toinen maailma, on hämäräinen

päivä olin surullinen ja rahatonOlin saanut potkut töistä kun

Mielenrauhaa vuoden joka päiväänSulle toivoisinSyttyy meille toivon tähti loistavinMielenrauhaa vuoden joka

ja pahalla, joskus silkkihansikkainSydäntäni kosketettu onRakkaudella aidolla silitelty sieluainMut

Meil on toistemme voimaaJa nuoruus, joka haastaaKaks huoletontaEtsii elämää ja onneaanSyli

Äiti lasta tuudittaaLasta tuntureidenPäivä taakse kaikkoaaYlhäin tähtivöidenVaikka kylmä hallayöToivot usein maahan

Minne menee taivaan pilvet nuoJa minne aurinko laskeutuuMinne menee päiväksi tähdet

Tyttö harjaa otsatukkaaPoika välttää oikeuttaYhtä matkaa samaa puoltaÄiti kantaa suurta huoltaPoika

Joka ilta kun lamppu sammuuJa saapuu oikea yöNiin nukkumatti nouseeJa ovehen

Mä katsoin yhtä kuvaaMonta lapsuuteni iltaaSiinä kaksi pientä lastaKulki vaarallista siltaaHeitä

Voittaa painostava helle, voittaa sysimusta yöSiinä annettu on jokaiselle oikeus ja