joulu kultainen vanhain perinteiden saapuu talven hämäräänHyvän tahdon odotuksen

Olet tottunut valheisiinNe hitaasti myrkkynsä juottaaTehden sinusta hauraan niinEt helposti uskalla

Lakeuden laidallaNuori tyttö, valo kasvoillaanTakin liepeet lepattaen tuulessaVaikka taivaanrannan ja sen

Tunne sisälläni heitteleeEikä se aina löydä väylää oikeaaMieli menneisyyttä peitteleeTahtoen jotain

Revitään haavat auki ja jutellaanMuuten tästä ei mitään tuuSurujen siltaan meidän

ilta jouluyöhönMustan katteen ylös tähtivyöhönOn vaan yksinäisyys seuranaan –

usein vielä muistelenMä jouluja lapsuudenNe elän yhä uudelleenMä kaikkine

Joulu lunta, hiljaiset kadutTaakse jo jäänyt on syksyn lohduttomuusMuistojen

hiljaa vaanTulen liekkiin katsotaanKynttilät leikkivätNiin kuin sydän kaikki

On pohjoisessa päivä yksinäinenAutioitui aikaa karu maaVie mökkiin polku iljakas ja

Ei sellaisena yönä uni saanut nukuksiinPaahdettuja pähkinöitä taskunpohjiin sullottiinHengitysten huuruun helmet

Maailmaan mä avaraanJos mennä voisin vaeltamaanJa voisin nähdä kaiken senMyös paikankin

yö taas koittaa, salit hiljeneeMiksi ilta päättyi hieman outoon

Vanhan sillan luona taasPoika rinnan tyttö lastaVirran tahtoo ylittääKoskeen kuohuvaanHe varoo

Moni lapsi maailmalla nukkuu pilvipeiton allaNäkee unta auringosta, herää harmauteenTaivaanisä suojaa

ihmisen jonka rakkaus näännyttääKaikki muu arvokas aina toiseksi silloin

kimmeltää hämärääTuuli levähtääPuun oksia huurretähdet koristeleeAsuun jouluiseenHartaana jään luonnon

Näytän sulle ihmeet maailmanJa koitan kertoo väärän oikeestaKertaan säännöt ja toivon

Mä katsoin yhtä kuvaaMonta lapsuuteni iltaaSiinä kaksi pientä lastaKulki vaarallista siltaaHeitä

Niin tyhjä taas kun olet poissa tää talo onMe ovi haassa