Jossain on kylmä ja pimeä yöYössä tähteitä koditon syöKylmä asfaltti pöytänä

Aamu valkeneeValaisee jo eteisenTämän ahtaan pikku kaksionTai kotihan se onYhteinenMakuuhuoneen ovee

Pahus kun en mistään löydä suaVaik oon seppeleeksi niityn kukat koonnutKielojen

Kaipaatko jonnekinJonnekin missä joku odottaaSäästätkö sun rakkauttaEttä voisit joskus rakastaaEntä jos

Kaksi yksinäistä yössä kaupunginKulkee katuja niin haurain askelinMies ja nainen, joita

Mitä mietitKysyn hiljaa kun et unta saaAamu nousee vastaan juhlijaaSinä annatSydämesi,

lapsi yönä satoi lunta, aamu sarastaaKoko talven valtakunta on

on ja leiskuen, Pohja loimuja viskooKansa kartanon hiljaisen, yösydän-untaan

Jouluaamuna on jo peittänyt kukat laaksosessaJärven aalto jäätynyt talvipakkasessaVarpunen

Heräsin ääniin, kysymystenSinut nään, sinä ja valvomaan taas jäänVastausta koskaan, saanut

keittiössä eri puolilla pöytääKaksi itseppäistä soturiiPienii piikkejä, hei varo

On allain avaruus ja tähtipolku kauas vieOn toinen maailma, on hämäräinen

Hiljaa leijaa maahan hiutaleetKimmeltäen matkallaanHiljaa loistaa valot kynttilöidenNe luovat joulun tunnelmaaKuiskata

Minä muistan lapsuuden joulutMuistan kaikki tuoksutkin senKylän laidalle luo vanhan naisenAattoaamuina

mut valvonMiks väärältä tuntuuKun saan sen mitä haluanKaipaan yhtä

Meil on toistemme voimaaJa nuoruus, joka haastaaKaks huoletontaEtsii elämää ja onneaanSyli

Missä kuohuu tyrskyt veenSiellä vuo tuo, virtaa muistojenUinu kultain turvas ainJa

Mä katsoin yhtä kuvaaMonta lapsuuteni iltaaSiinä kaksi pientä lastaKulki vaarallista siltaaHeitä

iltana lausuttais ei sanaakaanYhtenä iltana ois lupa kosketta vaanKoskettaa

on kuulas sen kuulla kuinka sielunsointu soiOn se sointu